Kaupunginvaltuusto
Pöytäkirja 30.09.2024/Pykälä 99

177/10.03.01.05/2019

Kaupunginvaltuusto 28.10.2019 § 74

Valtuutetut Tiina Hentunen-Vanninen, Kristo Halme, Päivi Leppänen, Eino Huotari, Timo Lehto, Tapani Ylihärsilä, Jarkko Ilonen, Eino Hellstén, Antti Henttonen, Teemu Tuiskula, Outi Pietiläinen, Heli Ahjoniemi, Satu Ahjoniemi ja Heidi Savolainentekivät seuraavan valtuustoaloitteen.

"Avohakkuu on tasarakenteisen metsänkasvatuksen päätehakkuu, jossa yksittäisiä säästöpuita lukuun ottamatta alueen puusto hakataan kokonaan. Avohakkuut vaikuttavat oleellisesti alueen lajistoon, vesistöihin ja virkistysmahdollisuuksiin.

Viihtyisät ja ulkoilemaan houkuttelevat kuntametsät ovat tarpeen kuntalaisten hyvinvoinnille. Lähivirkistysalueiden merkitys ihmisten terveydelle on koko ajan selvempi. Jo pieni määrä metsässä vietettyä aikaa alentaa verenpainetta ja laskee muita stressioireita. Kunnilla on erityisvastuu myös luonnonsuojelusta ja kestävästä kehityksestä alueellaan (KL 1 §, LSL 6 §).

Hyvinvoivat kuntametsät ovat oleellisia myös metsälajiston kannalta. 36 prosenttia uhanalaisista lajeista elää ensisijaisesti metsissä ja tämän lisäksi runsas joukko lajeja tarvitsee metsiä jossain vaiheessa elinkiertoaan. Suurin uhanalaisuuden syy ja tulevaisuuden riski metsälajeille on nykymallisen metsätalouden aiheuttamat muutokset muun muassa metsien ikärakenteessa ja lahopuun määrässä. Metsäelinympäristöistä jopa 70 prosenttia on uhanalaisia joko määrän tai laadun muutosten perusteella. Tähänkin syynä on metsien intensiivinen käyttö.

Metsienkäsittelymenetelmillä on suuri merkitys myös ilmastonäkökulmasta. Avohakkuut ja sitä seuraava maanmuokkaus vaikuttaa merkittävästi ilmastoon esimerkiksi pienentämällä metsien kykyä sitoa hiiltä ja vapauttamalla maaperän hiiltä ilmakehään.

Metsänkäsittelymenetelmien valinnalla voidaan vaikuttaa myös kunnan vesistöjen tilaan. Avohakkuut ja sitä seuraava metsämaaperän muokkaus aiheuttavat vesistöpäästöjä, jotka ovat muun muassa ravinnepäästöjä (kuten typpeä ja fosforia) ja kiintoainepäästöjä. Erityisesti turvemailla metsätalous aiheuttaa myös liettymistä aikaan saavia humuspäästöjä vesistöön.

Monilla kunnilla on talous- tai virkistysmetsiksi luokiteltuja metsiä, joita hyödynnetään samoilla periaatteilla kuin yksityisten omistamia talousmetsiä. Metsiä käsitellään harvennus-, avo- ja siemenpuuhakkuilla, suometsiä kunnostusojitetaan ja maaperää käsitellään maanmuokkauksilla. Lopputulos on monesti luonnonarvojen ja virkistyskäytön kannalta huono.

Metsienkäsittelylle avohakkuilla on myös vaihtoehto, joka oikein toteutettuna huomioi paremmin virkistyksen sekä ilmasto- ja luontokysymykset. Metsien jatkuva kasvatus on metsänhoitoa, jossa aluetta ei hakata täysin paljaaksi, vaan metsä säilyy peitteisenä. Metsien jatkuva kasvatus antaa kunnalle siihen sopivissa metsissä tuloja. Näin metsistä saadaan tuloja myös tasaisemmin. Samalla säilytetään metsien maisema-arvot paremmin, marja- ja sienisatoa saadaan vuosittain ja metsiin sitoutuneen hiilen määrä säilyy suurempana. Metsäpeitteisyyden säilyminen on tärkeää virkistyskäyttäjien lisäksi myös muun muassa metsäkanalinnuille. Luonnoltaan arvokkaat virkistysmetsät on tärkeää siirtää kokonaan pois metsätalouskäytöstä.

Vastuullinen kunta tarjoaa asukkailleen mahdollisuuden virkistyä lähimetsissä, kantaa vastuuta luonnon monimuotoisuuden säilymisestä ja vesistöjensä tilasta sekä toimii ilmastovastuullisesti.

Me valtuutetut esitämme, että kuntamme luopuu avohakkuista ja muista voimaperäisistä metsätaloustoimista ja siirtyy talousmetsissään jatkuvan kasvatuksen menetelmiin. Luonnoltaan arvokkaat metsät on tärkeää siirtää kokonaan pois metsätalouskäytöstä. Esitämme myös, että kuntamme määrittelee metsänhoidon päätavoitteeksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, metsiin ja niiden maaperään sitoutuneen hiilen määrän lisäämisen sekä monipuolisten virkistysmetsien tarjoamisen asukkaille."

Päätös:

 Kaupunginvaltuusto lähetti valtuustoaloitteen yksimielisesti kaupunginhallitukseen valmisteltavaksi.

177/10.03.01.05/2019

Kaupunginhallitus 2.12.2019 § 272

Esittelijä: kaupunginjohtaja Tuija Telén

Kaupunginjohtajan ehdotus:

Kaupunginhallitus päättää antaa valtuustoaloitteen teknisen lautakunnan valmisteltavaksi.

Päätös:

Kaupunginhallitus päätti ehdotuksen mukaan yksimielisesti.

Täytäntöönpano:

tekninen lautakunta

Tekninen lautakunta 27.06.2024 § 78 

Esittelijä: Kaupunkikehitysjohtaja Rantanen Marja

Valmistelija: Kaupunkikehitysjohtaja Rantanen Marja

Jatkuvaan kasvatuksen perustuva metsänhoito on Suomessa kasvattanut suosiotaan. Syynä tähän ovat mm. vähenevät metsämaat sekä tietoisuus metsän roolista hiilinieluna. Ympäristönäkökulmien lisäksi metsätalouteen vaikuttaa usein myös taloudellinen hakkuutarve sekä mahdollinen hakattavan metsäalueen tuleva käyttö, Perinteisen metsänhoidon peruste on usein tuotto-odotus joka ns. avohakkuussa on lyhyellä aikajänteellä  jatkuvan kasvatuksen metsistä saatavaa kertasuoritusta suurempi.

Jatkuva kasvatus myös vaatii alkuvaiheessa huolellisuutta, oikeaa ajoitusta sekä suunnittelua siitä, millä tavoin erilaisilla metsänpohjilla ja metsäalueilla hakkuita voidaan suorittaa niin, että mm. tuulituhoriskit  minimoidaan ja alueelle jäävän puuston kasvu varmisteteen. Viljavilla alueilla rsikinä on myös pintakasvillisuuden ja vesakon runsastuminen.

Kaupungin metsänhoidon kannalta on merkittävää että myös luontoarvot sekä asukkaiden virkistyskäyttömahdollisuudet turvataan. On myös tärkeää, että yhteisten metsien olemassaolo säilyy. Metsät lisäävät ympäristöarvoja ja toimivat osaltaan myös lisäarvona vetovoiman ja pitovoiman näkökulmista.

Tulevaisuudessa metsienhoito- ja hakkuusuunnitemien yhteydessa selvitetään, voidaanko suunniteltujen alueiden hakkuut suorittaa  jatkuvan kasvatuksen periaatteiden mukaisesti. Lisäksi selvitetään voidaanko esim. opinnäytetyönä laatia  selvitys kaupungin  kaikkien metsien tilasta sekä mahdollisuudesta jatkuvan kasvtatuksen metsätalouteen siirtymiseksi

Ehdotus: Kaupunkikehitysjohtaja Rantanen Marja

 Tekninen lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että
1) se hyväksyy lautakunnan vastauksen valtuustoaloitteeseen
2) toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös: Keskustelun aikana Teija Hallenberg esitti asian palauttamista uudelleen valmisteluun. 

Puheenjohtaja totesi, että  Teija Hallenbergin ehdotus raukesi kannattamattomana.

Alkuperäinen päätösehdotus hyväksyttiin esityksen  mukaisesti.

Kaupunginhallitus 16.09.2024 § 222 

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jokitalo Juha

Ehdotus: Kaupunginjohtaja Jokitalo Juha

 Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että valtuusto päättää
1) hyväksyä lautakunnan vastauksen valtuustoaloitteeseen, ja
2) toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös: Hyväksyttiin.

Kaupunginvaltuusto 30.09.2024 § 99  

330/00.01.02/2023  

Ehdotus:  

 Kaupunginhallitus:

Kaupunginvaltuusto päättää
1) hyväksyä lautakunnan vastauksen valtuustoaloitteeseen, ja
2) toteaa aloitteen loppuun käsitellyksi.

Päätös: Keskustelun aikana Duncan Heathfield esitti Heikki Savolan kannattamana, että asia palautetaan valmisteluun. Koska oli tehty kannatettu palautusesitys, jota valtuusto ei ollut valmis yksimielisesti hyväksymään, puheenjohtaja totesi, että asiasta oli äänestettävä. Puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne, jotka kannattavat asian palauttamista, äänestävät EI ja ne, jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista, äänestävät JAA. Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä annettiin 20 JAA-ääntä (Bogdanoff, Henttonen, Hyytiäinen, Jumisko, Korhonen, Laaksonen, Laine, Lehtonen, Lindfors, Nordberg, Ojanen, Palenius, Partanen, Riekkinen, Riikonen, Sintonen, Sundström, Tallgren Mika, Toikka, Velin) ja 15 EI-ääntä (Ahjoniemi Heli, Ahjoniemi Satu, Etolin, Heathfield, Huotari, Klemola, Linnakoski, Myllylahti, Paunonen, Pietiläinen, Salapuro, Savola, Sinervä, Stenholm, Tallgren Anna). Puheenjohtaja totesi valtuuston päättäneen äänin 20-15 jatkaa asian käsittelyä.

Valtuusto päätti yksimielisesti hyväksyä pohjaehdotuksen.

Täytäntöönpano/tiedoksi: aloitteen tekijät