Kaupunginhallitus
Esityslista 14.04.2025/Asianro 100

Kaupunginhallitus 14.04.2025     

66/02.02.02/2025  

Esittelijä: Kaupunginjohtaja Jokitalo Juha

Valmistelija: Kaupunginjohtaja Jokitalo Juha, konsernipalvelujohtaja Pieniniemi Leena

Viime aikaisen julkisen Karkkilan kaupungista käytävän talouskeskustelun perusteella on syytä avata hieman Karkkilan kaupungin kehitystä ja tulevaisuuden näkymiä.

Karkkilan kaupungin toimintakate tilinpäätöksessä 2024 oli noin -20,2 miljoonaa euroa, kun se alkuperäisessä talousarviossa oli noin -19,8 miljoonaa euroa ja muutetussa talousarviossa noin -21,0 miljoonaa euroa.

Toimintakate (toimintatuottojen ja -kulujen erotus) kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna 4,2 prosenttia. Talousarviossa 2024 arvioitiin verotuloja kertyvän yhteensä noin 18,3 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuottoa kertyi talousarviota paremmin, yhteisöverotuottoa talousarviota vähemmän, verotuottojen toteutuma oli yhteensä 19,0 miljoonaa euroa. Kunnallisveron tuottoon vaikutti merkittävästi se, että kuntien jako-osuutta parannettiin VM:n päätöksellä joulukuussa 2024. Suotuisasti kehittynyt korkotaso vaikutti positiivisesti maksettuihin lainojen korkokuluihin.

Kaupungin tilinpäätöksen tulos oli +693.330 euroa. Tähän positiivisesti vaikuttivat seuraavat erät:

-verotulokertymä oli 729.874 euroa parempi kuin talousarviossa,

-rahoitustuottojen ja -kulujen toteutuma oli 262.602 euroa parempi kuin talousarviossa,

-poistoja kertyi 119.156 euroa vähemmän kuin talousarviossa oli arvioitu.

Mikäli nämä erät olisivat toteutuneet talousarvion mukaisina tai heikompina, olisi tilinpäätöksen tulos ollut alijäämäinen noin 400.000 euroa.

Karkkilan kaupungin taseen ali-/ylijäämä 2010 - 2023

Kaupungin tase oli vuoden 2010 tilinpäätöksessä alijäämäinen 1,5 miljoonaa euroa. Tämän jälkeen tase saatiin ylijäämäiseksi vasta vuoden 2015 ylijäämäisellä 0,9 miljoonan euron tuloksella. Vuosina 2015 – 2017 kaupunki teki ylijäämäisen tuloksen ja vuoden 2017 lopussa taseen ylijäämää oli kertynyt yhteensä 1,7 miljoonaa euroa. vuosina 2018 ja 2019 kaupunki teki alijäämäiset tilinpäätökset, jotka taas käänsivät kaupungin taseen alijäämäiseksi. Vuoden 2019 lopussa tase oli alijäämäinen yhteensä -2,7 miljoonaa euroa. Vuonna 2020 kaupungin tilinpäätös oli ylijäämäinen 1,6 miljoonaa euroa, tästä harkinnanvaraisen valtionosuuden vaikutus oli miljoona euroa. Ilman harkinnanvaraista valtionosuutta tulos olisi ollut vain 0,6 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Tase oli kuitenkin edelleen vuoden 2020 lopussa alijäämäinen noin miljoona euroa. Vuoden 2021 ylijäämäinen tilinpäätös 0,6 miljoonaa euroa vähensi taseen alijäämää, mutta tase oli edelleen alijäämäinen -0,5 miljoonaa euroa.

Vuoden 2022 tilinpäätöksellä tase saatiin käännettyä ylijäämäiseksi 0,2 miljoonaa euroa ja vuoden 2023 tilinpäätös lisäsi ylijäämää edelleen. Vuosien 2022 ja 2023 tilinpäätösten tuloksiin vaikuttivat kuitenkin erittäin merkittävästi erilaiset kertaluonteiset erät, jotka olivat seurausta erityisesti hyvinvointialueuudistuksesta.

Kun Karkkilan kaupungin taloutta tarkastellaan viimeisten 14 vuoden ajalta, voidaan sanoa, että talous ei ole koko tuona aikana ollut tasapainossa, vaikka tase ei jokaisena tilinpäätösvuotena olekaan ollut alijäämäinen.

Samassa ajassa kaupungin väestömäärä on vähentynyt 9.209 asukkaasta 8.444 asukkaaseen, asukasmäärä on siis vähentynyt 765 asukkaalla. Vuosien 2010 ja 2023 välillä koko väestömäärän väheneminen oli 9.209 asukkaasta 8.581 asukkaaseen eli -628 asukasta (-6,8 %). Tästä vähenemästä -389 (-23,1 %) asukasta kohdistuu ikäryhmään 0-15 -vuotta.

Ikäluokan 0-6 -vuotiaat asukasmäärä pieneni vuodesta 2010 vuoteen 2023 yhteensä -358 lapsella. Tämä ikäryhmä pieneni -47,2 prosenttia. 2010 vuonna 0-6 -vuotiaita lapsia kaupungissa asui yhteensä 758 ja vuonna 2023 vain 358. Vuonna 2010 kaupunkiin syntyi 98 lasta, kuolleiden määrä oli 104. Kuntien välinen nettomuutto oli 100 ja nettomaahanmuutto 10. Viisi vuotta myöhemmin, vuonna 2015 syntyneiden määrä oli 85 ja kuolleiden määrä 111. Kuntien välinen nettomuutto oli 21 ja nettomaahanmuutto 4. Tästä viiden vuoden kuluttua vuonna 2020 kaupunkiin syntyi 43 lasta ja kuolleiden määrä oli 97. Kuntien välinen nettomuutto oli 0 ja nettomaahanmuutto 38.

Vuoden 2023 tiedot ovat tilastokeskuksen viimeiset tällä hetkellä saatavilla olevat lopulliset väestötiedot. Vuonna 2023 kaupunkiin syntyi 49 lasta ja kuolleiden määrä oli 129. Kuntien välinen nettomuutto oli -62 ja nettomaahanmuutto 122. Vuoden 2024 luvut ovat vielä ennakkotietoja ja vuonna 2024 kaupunkiin syntyi 36 lasta, kuolleiden määrä oli 119. Kuntien välinen nettomuutto oli -90 ja nettomaahanmuutto 36. Voidaan siis todeta, että väestörakenteen muutos ei ole uusi, viime vuosien asia, vaan muutos on alkanut jo vuosita sitten.

Hyvinvointialueuudistuksen jälkeen kuntien valtionosuuksiin merkittävimmin vaikuttaa ikäluokan 0-15 – määrä. Kun myös koko väestömäärä pienenee, vaikuttaa myös se osaltaan valtionosuuteen. Kunnan peruspalvelujen valtionosuus kattaa seuraavat tehtäväalueet: varhaiskasvatus, esi- ja perusopetus, kirjastot, yleinen kulttuuritoimi (asukasperusteinen) ja taiteen perusopetus (asukasperusteinen). Opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmä toimii osana kuntien valtionosuusjärjestelmää. Kuntien lisäksi se kattaa myös yksityiset koulutuksen järjestäjät ja kuntayhtymät. Opetus- ja kulttuuritoimen järjestelmällä rahoitetaan: koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa, osaa esi- ja perusopetuksesta, lukiokoulutusta, ammatillista koulutusta, kansanopistoissa, kansalaisopistoissa, kesäyliopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa ja opintokeskuksissa järjestettyä vapaan sivistystyön koulutusta. Lisäksi järjestelmä kattaa opetustuntimäärän perusteella rahoitettavan taiteen perusopetuksen, kuntien liikuntatoimen ja nuorisotyön sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden toiminnan.

Karkkilan kaupungin peruspalveluiden valtionosuus vuodelle 2025 on VM:n päätöksen mukaisesti 7.457.398 euroa. Laskennallisesti peruspalveluiden valtionosuudessa on 1.560.075 euroa TE-uudistuksen osuutta.

-peruspalvelujen valtionosuus ilman tasausta 2.937.064 euroa

-verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus      3.717.680 euroa

Peruspalvelujen valtionosuus yhteensä  6.654.744 euroa

-verotulomenetysten korvaus                      802.654 euroa

VM:n vo:t ja verotulomenetysten korvaus yhteensä 7.457.398 euroa

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus             -427.083 euroa

Kaupungin valtionosuudet yhteensä  7.030.315 euroa.

Kaupungin talousarviossa 2025 valtionosuudet on arvioitu seuraavasti:

VM:n vo:t ja verotulomenetysten korvaus yhteensä 7.540.042 euroa

Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus             -360.000 euroa

Kaupungin valtionosuudet yhteensä  7.180.042 euroa

Valtionosuuksia on päätösten perusteella tulossa 149.727 euroa vähemmän kuin talousarviossa on arvioitu. Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuuden miinus on kasvanut 2024 vuoden toteutumasta, joka oli -283.954 euroa, 2025 päätöksen mukaiseen valtionosuuteen, joka on -427.083 euroa. Vähentävä vaikutus valtionosuuksiin on 143.129 euroa. Suurin osuus opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudesta Karkkilan kaupungin osalta saadaan laskennallisesti lukiokoulutukseen, sen laskennallinen euromäärä vuoden 2025 osalta on 1.513.804 euroa. Perusopetuksen laskennallisia euroja valtionosuuteen sisältyy yhteensä 235.127 euroa, aamu- ja iltapäivätoimintaan 44.549 euroa, työväenopiston toimintaan 203.711 euroa, liikuntatoimintaan 30.583 euroa, nuorisotyöhän 9.895 euroa, museotoimintaan 83.547 euroa. Valtionosuudet eivät ole korvamerkittyjä minkään toimintojen osalta. Karkkilan kaupungin omarahoitusosuus lukiokoulutukseen on -862.562 euroa ja ammatilliseen koulutukseen -1.685.737 euroa.

Karkkilan kaupungin tuloveroprosentti vuonna 2024 oli 8,6. Veroprosentti korotettiin 8,9 prosenttiin vuodelle 2025. Vaikutus kaupungin verotuloihin tällä prosenttimuutoksella on noin +500.000 euroa. Kuten aiemmin on todettu, toimintakate kasvoi vuoden 2024 aikana verrattuna edelliseen vuoteen 4,2 prosenttia. Samassa ajassa verorahoituksen (verot ja valtionosuudet) kasvu oli 3,8 prosenttia. Verorahoituksen osalta verotulojen kasvu oli vain 1,9 %. Huomioitavaa on myös se, että vuoden 2024 verotulokertymään vaikuttaa positiivisesti kuntien jako-osuuden korotus.

Vuoden 2024 tilinpäätöksen tunnusluvut osoittavat myös taloutemme merkittävän haasteen.

Omavaraisuusaste on tilinpäätöksessä 15,26 % (2023: 13,58 %). Tunnusluku mittaa kunnan vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä ja kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä. Omavaraisuuden hyvänä tavoitetasona voidaan pitää 65 - 70 prosentin omavaraisuutta. 50 prosenttia ja sitä alempi omavaraisuusaste merkitsee kuntataloudessa merkittävän suurta velkarasitetta. Karkkilassa omavaraisuusaste on huomattavasti alle tavoitetason.

Suhteellinen velkaantuneisuus on tilinpäätöksessä 148,00 % (2023: 159,07 %). Tunnusluku kertoo, kuinka paljon kunnan käyttötuloista tarvitaan vieraan pääoman takaisinmaksuun. Mitä pienempi velkaantuneisuuden tunnusluvun arvo on, sitä paremmat mahdollisuudet kunnalla on selviytyä velan takaisinmaksusta tulorahoituksella. Karkkilan kaupungin suhteellinen velkaantuneisuus on varsin korkealla tasolla ja heikkeni vuoden 2023 ja vuoden 2024 aikana.

Vuosien 2022 – 2024 tasapainottamistoimenpiteiden vaikutus

Kaupunginvaltuusto päätti toukokuussa 2022 seuraavista talouden tasapainottamisen toimenpiteistä talousarviomuutoksen yhteydessä:

-kaupunkikehityksen toimialan teknisen lautakunnan satunnaisiin tuloihin lisätään vuoden 2022 talousarvioon kaupungin kiinteistöomaisuuden ja irtaimen omaisuuden myynnistä arvioitu 260 t€,

-kaupunkikehityksen toimialan teknisen lautakunnan palveluista saataviin tuloihin lisätään vuoden 2022 talousarvioon 5 t€,

-sivistyksen ja hyvinvoinnin kasvatus- ja opetuslautakunnan menoja vähennetään vuoden 2022 talousarviossa perusopetuksessa 20 t€,

-kaupunkikehityksen toimialan teknisen lautakunnan henkilöstömenoja vähennetään vuoden 2022 talousarviossa 40 t€,

-kaupunkikehityksen toimialan ympäristölautakunnan henkilöstömenoja vähennetään vuoden 2022 talousarviossa 30 t€,

-johtamisen ja elinvoiman kokonaisuuden kaupunginhallituksen henkilöstömenoja vähennetään vuoden 2022 talousarviossa 10 t€,

-konsernipalveluiden kokonaisuuden kaupunginhallituksen henkilöstömenoja vähennetään vuoden 2022 talousarviossa 160 t€,

-kaupunginhallituksen verotuloihin vuoden 2022 talousarvioon lisätään 360 t€, ja

-kaupunginhallituksen valtionosuustuloihin vuoden 2022 talousarvioon lisätään 80 t€.

Päätöksistä vain osa menojen vähennyksistä toteutui ja tasapainottamisohjelman aikana 2022 – 2024 toteutui vuosittain, ja jäi pysyväksi säästöksi ainoastaan kaupunginhallituksen alaisessa toiminnassa konsernipalveluiden henkilöstömenojen vähennys, joka toteutettiin lakkauttamalla hallintopäällikön ja talouspäällikön virat ja siirtämällä tehtävät konsernipalvelujohtajan ja henkilöstöpäällikön tehtäviin.

Väestöselvitys

Karkkilan kaupungin MDI:llä teettämän väestöselvityksen mukaan merkittävin demografinen muutos on ollut syntyvyyden romahtaminen. Negatiivisella väestökehityksellä on vaikutuksia koko kaupungin toimintaan ja se ulottuu aina lapsiryhmistä hedelmällisessä iässä oleviin väestöryhmiin. MDI:n raportin johtopäätösten mukaan ”syntyvyyden laskun takia alakouluikäisten määrä vähenee 30 prosentilla 2020-luvulla ja yläkouluikäisten määrä vähenee 40 prosentilla vuoteen 2035 mennessä. Muuttoliike ei paikkaa tätä muutosta merkityksellisesti, ellei kaupungin vetovoima muutu hyvin dramaattisesti.” MDI:n raportin johtopäätösten perusteella näyttää sille, ettei pienten koulujen veto- ja pitovoima ole riittävä. Tätä selittänee mahdollisesti kaupungin suhteellisen korkea kunnallisveroprosentti, joka on jo tällä hetkellä Uudenmaan kolmanneksi korkein ja noin yhden prosenttiyksikön korkeampi verrattuna esimerkiksi Vihdin tai Lohja kunnallisveroprosentteihin.

Uudenmaan liiton aineisto

Uudenmaan liiton aineistot tukevat edellä esitettyä. Huolimatta siitä, että koko Uudenmaan väkiluku kasvaakin, niin viimeisimmän väestöennusteen mukaan vuosien 2021 - 2040 välisenä aikana Karkkilan väestö vähenisi 577 hengellä. Saman suuntainen kehitys on menossa muun muassa Lohjalla.

Asukaskohtaiset verotulot (3676€/asukas ) Karkkilassa olivat vuonna 2020 Uudenmaan kolmanneksi pienimmät, samoin kuin asukaskohtainen kunnallisvero (3290€/asukas). Vastaavasti asukaskohtainen lainakanta oli Uudenmaan toiseksi suurin (6671€)

Ylläkuvatun perusteella voidaan todeta, että Karkkilan kaupungin talouden tasapainottaminen vaatii merkittäviä rakenteellisia uudistuksia palvelurakenteeseen. Oikea-aikaisesti tehdyt talouden tasapainotustoimet mahdollistavat Karkkilan vahvuuksien asteittaisen hyödyntämisen ja vetovoiman lisäämisen sekä kaupungin infrastruktuurin kehittämisen. Tasapainotustoimien pitkittyessä vaikutus on päinvastainen.

Ehdotus: Kaupunginjohtaja Jokitalo Juha

 Kaupunginhallitus merkitsee asian tiedokseen.

Päätös: